Full Moon Party - Täysikuubileet




Viime täysikuun aikaan tuumattiin, olisikohan missään täysikuubileitä, kun nuo kuuluisat full moon partyt ym. ravet ovat tätä nykyä eläneet hiljaiseloa, ja päätettiin lähteä Anjunaan kuulostelemaan.

Matkan varrella pysähdyttiin Mackies Saturday Night Markettiin, suomalaisittain sanoen lauantai-iltatorille, joka on monenmoisen kauppiaan, ruoanlaittajan ja muusikon värikäs ja viihtyisä soppa. Mackiesistä päätettiin mennä Ingo's Saturday Night Bazariin, joka on samanlainen vastaava, ja siellä minulle ojennettiin flaijeri, jonka mukaan Full Moon Party olisi seuraavana iltana Arambolissa.
Joten, vaikka täysikuu näytti olevan lauantaina, odotimme sunnuntai-iltaan, ja hieman ennen puolta yötä lähdimme ajamaan kohti Arambolia.
Matkan varrella oli hiljaista, kylät nukkuivat eikä muuta liikennettä juurikaan ollut. Taivas oli tavanomaisen tähtikirkas, kauniit maisemat täysikuun valossa, ja joku eksoottinen lintu aina joskus jossain.
Arambolissa kysyimme suuntaa, ja jonkun tovin ajettuamme aloin vahvasti epäillä, että suunta on väärä, koska kaikkialla oli aivan hiljaista. Luulisi että liikennettä olisi, jos olisi juhlatkin.
Joku paikallinen sattui tulemaan vastaan ja kysyimme häneltä - Ilmeni, että olimme kääntyneet väärään suuntaan, joten lähdimme takaisin. Ja sitten, keskellä ei-mitään, pyörä alkoi reistailla. Valot hävisivät. Onneksi oli täysikuu, sillä katuvalaistusta ei kauttaaltaan ollut. Sitten valot palasivat pyörään, tuli risteys, ja käännyimme oikeaan suuntaan, ja heti kohta tapasimme kaksi turistitaksia pysähtyneenä tien päällä, ja niistä toinen oli palaamassa täysikuujuhlista. Kuulimme, että poliisi oli löytänyt paikalle ja lopettanut juhlat, mutta että juhlat siirtyisivät Aramboliin Sweet Lake:n rannalle.
Joten ajoimme sinne.
Vaan meno rannalle vievällä kadulla oli hiljaista. Rantaravintoloiden työntekijät kertoivat, ettei siellä mitään tapahdu. "Vaan jospa kaikki ovat vielä matkalla tänne", minä tuumasin siihen. Mutta paikalliset tiesivät kertoa, että "jos juhlat on loppu, niin ne on loppu.Taksikuskit vaan kerää tyypeiltä hieman ylimääräistä kierrättämällä niitä juhlien perässä." Nautimme kuitenkin yöpalan meren rannalla ja pelasimme yhden biljardin, ja kun mitään ei tapahtunut, lähdimme kotia kohden.
Alkumatkasta valot hävisivät jälleen, eivätkä tällä kertaa enää palanneet. Ehdotin pyörän käynnistämistä uudelleen, ja se auttoi. Mutta vain hetkeksi. Edessä näytti olevan kolmen vartin matka ilman valoja täysikuupimeässä... Kaivoin repustani kuskille otsalampun, ja lähdimme suunnistamaan kohti Calangutea. Ja vaikka uudelleenkäynnistys sytyttikin valot jälleen pyörään, äkillisen oikosulun varalta kuskin kolmas silmä loisti koko loppumatkan.
Mitäköhän ne tiepoliisitkin tuumasivat...

Pääsimme turvallisesti perille. Kyseinen vanha pyörä ei ole tätä nykyä enää käytössä.




Kommentit