Lehmänlantaan astuminen tuo onnea


Joo, toissailtana se sitten viimein tapahtui. Kävelin iltapimeässä kohti rantaa ollessani menossa beachshackiin syömään, kun tajusin, että hiekka sandaalieni alla tuntui jotenkin, omituiselta - Katsoin taakseni ja näin kauhukseni ison läjän lehmänlantaa, jonka olin ylittänyt. Paikalliset neuvoivat, miten pitää toimia, eli hieroa sandaalia hiekassa ja kopautella sitä jotain kovaa vasten, niin johan lentää lannat sandaalista. Ainut hyvä puoli tuossa vahingossa oli se, että, kuten minulle kerrottiin, vanhan intialaisen uskomuksen mukaan tuottaa hyvää onnea, kun astuu vahingossa lehmänkakkaan.
Mitäpä muuta. Asustelen aivan ihanassa paikassa, kodikkaassa guesthousessa niin lähellä merta, että aallot kuuluvat parvekkeelle, ja kyllä sen merenkin voi melkein nähdä. Ruoka on useimmiten taivaallisen hyvää. Siellä Suomessa / Helsingissä menette intialaiseen ravintolaan ja maksatte 20e pelkästä thalista. Täällä samanlaisen thalin saa alle eurolla, puolellatoista spesiaalithalin. Jotta nälkää ei täällä ainakaan länsimaalaiset näe, jos ovat tänne asti päässeet. Hyttysistä sen verran, että kyllä täällä joka päivä on vähintään yksi hytty purrut. Toissapäivänä oli täysikuu. Alkuviikosta kävin erään suomalaisen ystäväni luona, joka viettää talvensa Goassa. Hänellä oli upea asunto. Oli ihanaa olla jälleen Anjunassa. Päivitin muuten sitä juttua Mumbaista - vilkaisepa.


3 kommenttia:

sa-ma kirjoitti...

Otsanauhassa oleva led-valolamppu on mitä mainioin väline pimeässä...

kalle kirjoitti...

Pitää paikkansa.

Vaikka olisi vilkkuva ja vadelmanpunainen...

Pekka kirjoitti...

"...vanhan intialaisen uskomuksen mukaan tuottaa hyvaa onnea kun astuu vahingossa lehmanpaskaan."

Hollolasta on yhtä viisas sanonta: "Kyl tiä maalima opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemiän."

Jostain syystä intialaista viisautta näkyy arvostettavan, vaikka löytyy guruja pellon laialtakin, lumen seasta, tiältä talavesta.